1. Uumajaan

Pakattiin mopo ja lähdettiin kohti Vaasaa pari tuntia ennen laskettua aikaa. Poikettiin sopivasti matkan varrelle osuneeseen Tuurin kauppakylään katsomaan Siltalan vaatehtimon Rukka-mallistoa. Ei ollut Sro Anatomicia hypisteltäväksi, mutta sopivan kokoinen Armadillo Cool löytyi rekistä. Siltalan Kari väitti Anatomicin takin olevan malliltaan sen verran matalan, ettei se tällaiselle koljatille istu. Oli poika sen verran kova puhumaan, että kun totta puhuen tarvitsin isomman puvun, niin kaupat syntyi. Sain vielä jättää vanhan pukuni takahuoneeseen odottamaan paluumatkaa tai muuta noutoa. Ostin myös uuden malliset Rukka-kaulurit, joissa on rypytetty kuminauha oudosti sisäpuolella kaulaa vasten. Mutta tottuu katsomaan ja kauluri toimii.

Uusi Rukka pääsi todelliseen sadekelitestiin jo ennen Seinäjokea ja läpäisi testin kiitettävällä arvosanalla.

Saavuimme sateen töhryssä Vaasaan ja ajoimme suoraan rantaan laivan lähtöä tiedustelemaan. Sain etukäteen webissä maksetut liput kouraani ja samassapa matkaseureemmekin täydentyi täyteen vahvuuteensa. Keli alkoi kirkastua ja Pizzaline lähti miltei ajallaan vaikka lastausvaiheen perusteella sitä ei kyllä olisi uskonut kun rekkoja vietiin yksi kerrallaan takaperin ruumaan.

Kuva 
Kuva 

Laivassa syötiin: lihapullia ja muita kurmeita. Lonkeron kera istuskeltiin ja puhuttiin viisaita. Kun alkoi näyttää siltä, että myöhästytään leirintäalueen sisäänkirjauksesta, soitin ja pyysin jättämän avaimet laatikkoon. Tällaisen neuvon olin saanut varausta tehdessäni. Niinpä soitin ja sain kaksi koodia, joilla laatikoiden piti aukeaman - ja aukesivat kunhan ne ensin löydettiin. Kämppäriä kohti ajettiin törkeässä vastavalossa kohti laskevaa aurinkoa. Tasan ei nähnyt mitään. Onneksi Tomppa näkyi ja siitä sai aavistuksen millaista risteystä on edessä. Osoite vaan oli väärään päähän kyseistä katua ja aiheutti hieman ihmetystä, mutta perille päästiin lopulta ja mökki oli ihan ok.

Erkin avainneuroosi oli saavuttanut orgastisen huippunsa kun mopon avain putosi haalarin sisälle ja löytyi viimein lahkeesta. Masalta katkesi avaimen renksu ja avain putosi pizzakonttorin pihapenkille, ystävällinen ohikulkija tuli oikein asiakseen sitä tuomaan. Maukalta putosi lukulasin linssi sille viereiselle Pizzakonttorin penkille ja se piti jalansyten hakea vielä kun oli ajettu jonottamaan laivaan pääsyä. Oma avaimeni jäi laivaan mennessä mopon hanskalokeron lukkoon ja löytyi siitä vasta leirintäalueella (eikä muuten ollut edes viimeinen kerta). Kaikki tämä antoi uskoa matkan jatkumiselle onnellisissa merkeissä.

Iltapalaksi leirintämökissä nautimme salmaria ja konjakkia, joten kuorsaava kuoro oli nopeasti valmis estradille.